Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘tarina’ Category

Soitto Tyksistä sai minut huokaisemaan syvään helpotuksesta. Desmoidilleni on päätetty olla tekemättä mitään. Sitä vain tarkkaillaan, harvakseltaan. Saan olla aivan rauhassa tammikuuhun asti. Vasta sitten on aika mennä sekä syöpä- että kasvaintarkastukseen. Olin jo ehtinyt kehitellä mielessäni melko epämiellyttäviä kuvia uudesta leikkauksesta, joka tuottaisi taas huonosti parantuvan haavan. Minulle soittaneen lääkärin mukaan desmoidin poistaminen merkitsisi sitä, että osa vatsalihasta poistettaisiin ja korvattaisiin tyräverkolla. Koska kasvain on täysin ennustamaton, voin vain toivoa että ehdin kuolla ennen kuin se tappaa minut. No, vitsi vitsinä.

Olen alkanut varovaisesti pidentää kävelylenkkejäni. Käveleminen on erinomaisen hyvä keino sekä tappaa aikaa että kohottaa kuntoa. Vaikka ei minun hidas paarustamiseni taida nostaa sitä kovin korkealle. Kunhan edes hiukan. Olen siinä tilassa, että sängystä ylös nouseminen aamuisin tekee tiukkaa. En kerta kaikkiaan saa impulssia, joka nostaisi minut ylös. Makaan siinä pohjuspuillani puolihorteessa, torkahdan välillä ja näen omituisia unia, havahdun hetkeksi ja vaivun taas tuonpuoleisiin maailmoihin. Tosin yön pitkien tuntien aikana ehdin nousta monta kertaa vessareissulle, joten ehkä aamun veltostelu johtuukin siitä. Vaan minkäs sille tekee? Kun luonto kutsuu, kutsuun on vastattava vikkelästi. Pääsee vähemmällä pyykinpesulla.

Ilmojakin piisaa. Marraskuu menossa näin pitkällä ja aurinko paistaa kuin hullu. Pakkasista ei ole tietoakaan, eikä siis lumestakaan. Pysyköönkin liukkaus poissa vielä kauan, jotta pääsen kävelyilleni!

Muuten, luin pitkästä aikaa pari kirjaa, joista pidin todella paljon. Yhdysvaltojen syvään etelään sijoittuvassa Mississipissä päähenkilö, Wiley, on köyhä yksinhuoltajaisä, homo, joka kasvattaa huumelasta. Sellaista, jonka vanhemmat ovat käyttäneet huumeita odotusaikana. Sen takia Wiley on täysin huumekielteinen. Lapsi on kuuro ja muutenkin vammainen mutta älykäs ja fiksu pikkupoika. Wiley kehittelee suhdetta pesunkestävään jenkkiin, Jackiin, joten kulttuuriset erot tulevat kiinnostavasti esiin. Jackilla on myös huumehistoriaa, joka hiertää pahasti pariskunnan välejä. Kerronta on loistavaa, ja mikä parasta, kirjoissa ei esitetä yhden yhtäkään seksiaktia, mutta silti pääparin suhteesta ei jää kertomatta mitään. Sitä minä sanoisin hyväksi kerronnaksi. On taito osata kertoa tapahtumista kuvailematta niitä suoraan. Ennen se osattiin. Nykylukijat kuulemma vaativat kiintiönainteja kirjoihin, oli genre mikä hyvänsä, joten kirjoittajat vain vastaavat kysyntään, parhaansa mukaan. Mutta genitaalien käsittelyn tarkka kuvailu ei välttämättä tee tarinasta hyvää. (Käsityön innoittamiseen tarvittavat tarinat ovat tietysti asia erikseen.) Kirjat ovat Nick Wilgusin Shaking the Sugar Tree ja sen jatko-osa Stones in the Road. Tapahtumat sijoittuvat Tupelon kaupungin tienoille, Elviksen kotikaupungin, kuten kaikki ainakin kypsään ikään ehtineet ihmiset tietävät, joten kirjojen kielessä on kutkuttavasti etelävaltiolaisia puheenparsia. Ah, olisipa ihanaa suomentaa kirjat, mutta niitten kieli taitaisi ylittää kykyni juuri niiden etelävaltiolaisuuksien takia.

Read Full Post »

Um Na Shan suuret luolat

Julkaisin tänään uusimman e-kirjani. Shannonin tarina jatkuu, hyvässä ja pahassa. Tai mitäpä pahaa nyt voisi olla leppoisassa jutustelussa? Sitähän tarinoitten kertominen enimmältään on. Kirjojen kanssa puuhastelu on kaikessa joutavanpäiväisyydessään hyvä vastapaino tautivuoteella könöttämiselle.

Tautivuoteen kuulumisina kerrottakoon, että olin keskiviikkona taas Tyksissä, minulle tehtiin tähystysleikkaus, jolla tirkisteltiin kasvaimen tarkempaa laatua ja levinneisyyttä. Operaation jäljiltä minulla on napapussi, johon valuu nestettä koko ajan, litratolkulla. Sitä jatkuu niin kauan että tauti saadaan edes jonkinlaiseen kuriin. Onkologi ilmoitti tänään, että ensi viikolla saan tietää, milloin alkaa kemoterapia. Ensin siis vähennetään etäpesäkkeitä myrkyillä ja sitten vasta leikataan. Sotkuinen juttu, mutta tavallaan mielenkiintoinen. Jotain ihan uutta koettavaa. Ja minä kun luulin, että olen jo kokenut kaiken. Ainakin kaiken kiinnostavan. En olisi totta puhuen niin kauheasti välittänyt saada syöpää täyttämään tekemisen puutettani. Mutta kun se kerran on niin katsotaan homma loppuun asti.

Read Full Post »

jerna_suom_pieni

Suomennnokseni Remastering Jerna -kirjasta on nyt virallisesti julkaistu, ja sen saa ladata täältä. Ilmaiseksi! Ilahduin suuresti kun näin, että kirjailija oli lisännyt kääntäjän nimen kanteen – sellainen tapa ei ole vielä yleistynyt.

Kirja ei ole mikään lastenkirja, eikä sovi kaikille aikuisillekaan. Siinä on hyvin aitoja bdsm-sessiokuvauksia – kirjailija tietää, mistä puhuu. Rakkauden eri muodot, tuska ja seksi yhdistyvät tarinassa kauniisti ja koskettavasti.

Utrion Seuraneidistä vielä peräkaneettia sen verran, että kirja petrasi loppua kohti kuin sika juoksuaan, ja tarjosi loppujen lopuksi nautittavan lukukokemuksen. En sitä toki epäillytkään; paremminkin epäilin omaa kykyäni ylipäätään nauttia lukemisesta.

Read Full Post »