Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘kirjasto’

Lääkäri soitti Tyksistä ja kertoi, että verinäytteeni osoitti minulla olevan lievän tulehduksen, missä, sitä hän ei tietenkään osannut sanoa. Jossain päin kehkoja, varmaankin, arvelen itse. Hyvin lievä se kuitenkin on, CRP oli 40. Hän määräsi antibiootteja ja yskänlääkettä arvellen kuitenkin, että antibiooteista ei ehkä ole mitään hyötyä. Romuskan kaltaiseen virustautiin niistä ei olekaan kerrassaan mitään hyötyä, mutta voihan olla, että keuhkoissani riehuu jokin muukin ötiäinen. Kaiken kiireensä keskellä lähisiskoni ehti käyttää minua apteekissa. Sinne on matkaa noin puoli kilometriä, joten kuntoni romahtamisen voi päätellä hyvinkin vähäisillä älynlahjoilla. Itse vain en niin tajua sitä vieläkään. Minun älynlahjojeni tilan voi päätellä siitä.

Apteekkireissulla käväisin kirjastossa hakemassa pari varaamaani kirjaa. Kuulin, että varausmaksu poistuu kirjastolain muutoksen myötä. Se oli minulle uutinen, vieläpä hyvä. Lähisisko tiesi, että se on itse asiassa jo vanha uutinen, mutta koska en lue sanomalehtiä kiivaassa halussani varjella itseäni huonoilta uutisilta, tulen varjelleeksi itseäni hyviltäkin uutisilta. Voin kyllä kuvitella, että kirjastot eivät pidä siitä että menettävät keinon tiristää rahaa tavallisilta kirjastonkäyttäjiltä. Kirjastot eivät ole mitään kultakaivoksia, eikä niitten pidäkään olla. Kirjaston pitää saattaa informaatiota ja henkistä ylösrakennusta hauskuudesta puhumattakaan tavallisten ihmisten saataville. Kirjaston pitää lainata kirjoja. Sen sijaan sen ei tarvitse lainata polkupyöriä eikä sykemitareita eikä muuta sellaista lukemiseen mitenkään liittymätöntä rompetta.

Oveeni vaihdettiin tänään uusi lukko. Oli jo aikakin. Heti kun lukko oli vaihdettu, ovikelloa rimpautettiin arasti ja kun raahustin raottamaan ovea, sen takana seisoi kaksi mielistelevästi hymyilevää, vanhempaa pukumiestä salkkuineen. Vetäisin oven saman tien kiinni. Piruntorjuntayksikkö siinä oli toimeliaasti levittämässä herransa sanaa piruparalle. Toivotin heille ajatuksissani kaikkea hyvää. Minulta ei ole millään lailla pois se että jotkut kiertelevät eläkepäiviensä ratoksi ovelta ovelle. Oikeastaan säälin heitä, vaikka se on toki turhaa. He varmaan säälivät minunlaistani ihmistä, joka ei pelkää Harmageddonia eikä kuolemista eikä mitään. Kunnon pelkääminenhän antaa kummasti sisältöä päivään. Ja yöhön. Varsinkin yöhön.

Saa nähdä, selviänkö tästä taudista. Sairastelen oikein urakalla. Siinähän tämä talvisydän meneekin. Onneksi sain siirrettyä huomisen sytostaatin ensi viikoksi.

Read Full Post »