Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘LGBTQ’

Seisoin aamuyöllä parvekkeella silmieni edessä taianomainen näky, Jupiter, suunnaton kaasuplaneetta aurinkokuntamme puolimaista. Hupeneva kuukin oli siinä, lähellä tuota suurta planeettaa, mutta muuten taivas oli harmaan udun peitossa eikä tähtiä näkynyt. Jupiteria katsellessani muistin asian, jonka olin unohtanut aivan täysin: olen nähnyt Jupiterin kuut! Muistin, miten katselin niitä monta monituista vuotta sitten kiikareilla aivan täristyksissäni kun ajattelin, että tosiaan saatoin katsella Jupiterin kuita. Ne olivat pikkuruisia valopilkkuja, kuin kipinöitä Jupiterin lähellä. Siinä oli jotain melkein kuin ylimaallista kun ajattelin avaruuden laajuutta. Valtavan suuri planeetta ja sen kuut! Ihmissydän pakahtuu ajatellessaan että on saanut nähdä ne omin silmin. Miten olin saattanutkin unohtaa sen! Miksi ihmeessä en ole hankkinut kiikareita? Miten olen voinut hyytyä niin pahasti että en ole edes ajatellut tähtien tuijottelua, jota harrastin ennen niin mielelläni? Ilman muuta minun pitää hankkia kiikarit. Pitääpä ruveta tutkimaan, millainen olisi hyvä. Toisaalta, mikä minua estäisi hankkimasta kaukoputkea? No, no, ei kannata heittäytyä ihan hervottomaksi. Mihin minä tarvitsisin kaukoputkea? Näillä tienoilla on niin paljon valosaastetta, että vakavasti otettava tähtiharrastus ei onnistu autottomalta ihmiseltä. Parveketarkkailuun riittää kiikarit. Niillä näkee ihan riittävän hyvin sekä tähtiä, planeettoja että naapureita. Naapureista puheen olen, minähän asun melkein Tuorlan tähtitornin naapurissa, jos niin kuin tähtientuijotteluhimo iskisi tosissaan.

Jupiterin aiheuttaman ilontunteen lisäksi minulla on muutakin syytä iloita, olen nimittäin saanut viimeinkin Kaje Harperin liittymään Telum Saxumin kirjailijoitten joukkoon. Hän on yksi LGBTQ-genren huippukirjoittajista, samaa luokkaa kuin Josh Lanyon, Z. A. Maxfield ja Nick Wilgus. Telum Saxum julkaisee kohtapuoliin ensimmäisen osan Kajen upeasta Hidden Wolves -sarjasta; kirjan suomenkielinen nimi on Liian suuri riski. Kehittelen siihen parhaillaan kansikuvaa, työ, joka tuntuu epätoivoiselta. En totisesti ole mikään taiteilija, minulta puuttuu kaikkinainen piirtämis- ja sommittelukyky, värisilmästä puhumattakaan, ja silti minun täytyy tehdä kansikuva toisensa jälkeen. Tämän kirjan kanssa olen oikeasti huolissani, kannesta kun pitää tulla superhyvä. Muitakin kansikuvia on työn alla, ja kaiken lisäksi käännän maailmanloppukirjaa. Tekemistä siis riittää! Ilmassakin on jo kevättä, joten mikä tässä ollessa.

Read Full Post »